Kolmella kyydillä Odessaan

EUROOPPA » Ukraina » Kolmella kyydillä Odessaan

Herätys perjantaiaamuna Tiraspolilaisessa lähiössä ja aamiaista paikallisesta Šerif -supermarketista. Kuulemiemme huhujen mukaan Šerif-yrityksen johdolla olisi jotain kytköksiä Transnistrian hallintoon ja eipä tuo mikään yllätys olisi, sillä kauppaketjun lisäksi yritys omistaa ainakin kaupungin jalkapallojoukkueen stadioneineen sekä myöskin omaa nimeään kantavan huoltoasemaketjun. Sitten onkin aika lähteä kohti Ukrainaa, sillä maassaololupamme umpeutuu muutaman tunnin kuluttua. Dimitriyltä saamiemme ohjeiden mukaan ajamme marshrutkalla vajaan 40 kilometrin päässä sijaitsevalle Ukrainan rajalle, jonka ylitämme jalan kyydin kääntyessä takaisin kohti Tiraspolia.

28-8-odessa-talot
Näkymä Odessan asuntomme ikkunasta ja hylätty rakennus kävelyretken varrella.

Mikäli oli Moldovaan pääseminen hieman haastavaa, niin aivan heittämällä ei Ukrainankaan maaperälle astuta. Passintarkastuksessa virkailija tuijottaa mitään sanomatta vuorotelellen silmiini ja passikuvaani, jossa esiinnyn ilman partaa ja lyhyissä hiuksissa. Sama rituaali toistuu myös Jaakon kohdalla, mutta lopulta saamme leimat ja luvan jatkaa eteenpäin. Noin kymmenen sekuntia Ukrainan puolella oltuamme kuuluu jostain ”Finland!” ja huomaamme aitaan nojailevan sotilaspukuisen miehen, joka osoittautuu lyhyen sananvaihdon jälkeen ruotsalaiseksi.

28-8-odessa-potemkin-stairs
Potjomkinin portaat lienevät Odessan tunnetuin nähtävyys.

Rajalta jatkamme bussilla 70 km päässä odottavaan Odessaan ja saammekin viimeiset vapaat paikat täyteen ahdetusta ja todella lämpimästä menopelistä. Päätepysäkki on tosin aivan kaupungin laitamilla ja Airbnb:stä varattu pieni kaksiomme puolestaan jossain päin keskustaa, joten päätämme jatkaa matkaa hieman sivummalla odottavalla taksilla. Vinkattuaan meitä hyppäämään kyytiin, nappaa kuski taksikyltin mersunsa katolta ja piilottaa sen takaluukkuun. Ei siis mikään kaikkein virallisin taksari, olettaisin. Hinta on kuitenkin vain 6 euron luokkaa ja perille pääsemme muutaman mutkan kautta.

28-8-odessa-kavelykatu
Deribasivska-kadulta löytyy vielä vähän elämää, vaikka turistikausi alkaakin olla ohi.

Jätettyämme tavarat todella hyvällä paikalla sijaitsevalle asunnolle, lähdemme harhailemaan lähikaduille. Potjomkinin portaat ja niiden 192 askelmaa tallustelemme alas ja takaisin ylös, mutta eihän tuo yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyyksistä tosiaan ole paljon muuta kuin jättimäiset portaat. Huomaa myös, että turistikausi alkaa olla jo lopuillaan, sillä paikalla on todella hiljaista eikä edes netissä varoitetuista eläinhuijareista näy vilaustakaan. Toki maan poliittinen tilannekin on saattanut osaltaan matkailijoiden määrään vaikuttaa. Mutta toisaalta, vaikka Krimillä on levotonta, ei tilanne Odessassa näytä poikkeavan normaalista lainkaan.

28-8-odessa-valot
Odessan Ooppera- ja balettitalon ympäristön väriloistoa.

Poikkeamme Deribasivska-kävelykadun varrella olevaan kaupunginpuistoon terassille, mutta tarjoilijat eivät ole huomaavinaankaan meitä. Jaakon hermostuttua vaihdamme toiseen ravintolaan ja saamme kuin saammekin kylmät oluet eteemme. Pienestä marketista haemme aamiaistarpeita sekä juotavaa ja suuntaamme hetkeksi asunnolle lyömään korttia ja kuuntelemaan muutaman humpan verran Eläkeläisiä. Illalla poikkeamme vielä ihastelemassa Ooppera- ja balettitalon ympäristön valoloistoa, jonka jälkeen syömme vaatimattoman mutta hintaansa nähden tyydyttävän illalisen ja käymme vielä lähipubissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s