POHJOIS-AMERIKKA » USA » Laukkaradalla Bukowskin jalanjäljissä
Lauantai on mitä sopivin päivä lähteä laukkakisoihin. Ja laukkakisoihinhan täytyy lähteä jo siitä syystä, että Charles Bukowskin alter ego Henry Chinaski niin usein radalla viihtyy. Vedonlyöntiä enemmän minua kiinnostaakin se, tarjoillaanko paikalla vodkaseiskoja, sillä senhän se aito Bukowski-henkinen kokemus vaatii. Joten ei muuta kuin Jenni kuskin paikalle ja suunnaksi parinkymmenen mailin päässä Hallandale Beachissa sijaitseva Gulfstream Park.

Jätämme auton NHL-kokemuksesta viisastuneena paikallisen ostarin pihalle ja kävelemme viimeisen kilometrin. Paikallisille tuollaisen matkan jalan taittaminen ei näytä tulevan kuulonkaan, sillä laukkaradan parkkipaikaltakin laiskimpia kuskataan jonkinlaisella golfkärryllä perille asti. Parkkipaikan laidalla seisova valtava pegasosta ja lohikäärmettä esittävä pronssiveistos on maailman suurin hevosveistos ja ylipäätään yksi suurimmista koskaan tehdyistä pronssiveistoksista.

Eilisiltana laukkaradan kotisivuilta löytämäni videon perusteella osaan joten kuten käyttää vedonlyöntiautomaatteja ja koska huomaan lähdön numero kaksi olevan lähestymässä, asetan vetoni lähtöihin 3, 4 ja 6. Sitten vain Pabst Blue Ribbon -olut kouraan ja katsomoon jännittämään. Ennen jokaista lähtöä töräyttää trumpetisti ilmoille melkoisen fanfaarin.

Kaikki veikkaamani hevoset sijoittuvat joukon hännille, joten lähden tutkimaan mahdollisuksia hankkia vodkasta ja 7 Upista koostuva, Chinaskin suosima, vodkaseiska. Kahdella ja puolella dollarilla moinen baaritiskiltä irtoaakin ja maistettuani huomaan, että vodka taitaa näytellä pääosaa tässä sekoituksessa. Päätämme seurata vielä muutaman lähdön ja käyn lyömässä vetoa. Hevoseni jopa johtaa kisaa suurimman osan matkasta, mutta hyytyy lopulta neljänneksi.

Auringon alkaessa laskea lähdemme takaisin kohti Sunrisea ja käymme syömässä karibialaisessa Bahama Breeze -ravintolassa, johon yritimme jo eilen, mutta emme tungoksen vuoksi mahtuneet sisään. Tällä kertaa ei pöytään pääsyä tarvitse jonottaa kuin puolen tuopillisen ajan. Tilaan ribsejä ja Jenni katkaraputacoja, onko tuo nyt sitten kovin karibialaista, niin siitä voi olla montaa mieltä.