EUROOPPA » PORTUGALI » Festarimatkalla Portossa
Yöjuna Espanjan Irunista saapuu Portugaliin Coimbraan 4.45, joskin Jenni on käynyt jo tuntia aikaisemmin herättelemässä minua, sillä hänen kännykkäänsä ei aikavyöhykkeen muutos ole päivittynyt automaattisesti. Ja kyllähän tuo konduktöörikin pitää huolen, että jäämme oikealla asemalla. Kauttaaltaan graffittien peitossa oleva lähijuna puolestaan nytkähtää liikkeelle kohti Portoa kellon näyttäessä 5.20.
Seitsemän pintaan olemme Campanhan asemalla, josta ajamme Airbnb-emännältä saamieni ohjeiden perusteella majapaikkaamme. Perillä korkean kerrostalon 13. kerroksessa meitä odottaa kahdella sängyllä varustettu pieni huone. Suihkua tosin ei voi vielä käyttää sillä viimeiset silikonit ovat remontin jäljiltä yhä kuivumassa, joten lyhyen ja huonosti junassa nukutun yön jälkeen ovat lyhyet torkut paikallaan.
Puoliltapäivin lähdelle kävelemään pitkin rantaviivaa, sillä haluan ainakin käydä nappaamassa muutaman kuvan Felgueiras-majakasta. Myös monet katujen varsien mosaiikkikoristeiset talot ovat varsin kuvauksellisia. Lounastamme pienen Popular Da Foz -nimisen ravintolan terasilla ja niin ruoka kuin palvelu osoittautuvat erinomaisiksi. Jälkiruoasta kieltäydymme, mutta portviiniä täytyy toki pienet loraukset maistaa, olemmehan sentään kaupungissa, jonka mukaan tuo juoma on nimensä saanut.
Jatkamme läheisen marketin kautta kämpille valmistautumaan ensimmäiseen iltaan NOS Primavera Sound -festivaaleilla, joka onkin pääasiallinen syy Portoon saapumisellemme. Ja mikäpä sen parempi tapa virittäytyä tunnelmaan kuin korkata halpa paikallinen olut ja laittaa muutamat Eläkeläisten humpat soimaan.
Festivaali järjestetään Parque da Cidade -puistossa, jonne emäntämme Manuelan mukaan kävelee parissa kymmenessä minuutissa, mutta kyllähän tuonne lähemmäs kolme varttia saa tarpoa. Sää ei ole mitenkään kesäinen, alkumatkasta putoaa harmaalta taivaalta jopa muutama sadepisara. Molhe-uimarannan kohdalla koukkaamme rannan tuntumaan, kävelläksemme tyylikkään pergolan lävitse.
Juuri ennen puistoa törmäämme ikäiseemme suomalaispariskuntaan ja jatkamme matkaa yhdessä kohti festivaalien portteja, jossa vaihdamme Jennin kanssa FNAC Pack -erikoisennakkolippumme rannekkeisiin. Diiliin sisältyy myös yllätyslahjat eli kätevät kangasreput, joihin on ommeltu kiinni piknikliinat.
Torstai-ilta viilenee Deerhunterin soittaessa, mutta ainakin sade pysyttelee poissa. Sigur Rós soittaa harmittavan vähän (vain kaksi) uuden Kveikur-albumin biisiä, mutta muutoin keikalla on tunnelma kohdillaan. Muutenkin täytyy nostaa hattua festivaalin järjestäjille. Vessoja tuntuu olevan riittävästi ja olutkin maksaa vain 3,5 €, mikä toki kaupungin yleiseen hintatasoon nähden on tyyristä. Juhlat jatkuisivat aamuyön tunneille, mutta koska edessä on vielä kaksi festivaalipäivää, lähdemme puoliltaöin bussilla nukkumaan.
ihankartalla.fi 