EUROOPPA » PORTUGALI » EM-jalkapalloa ja vielä kerran NOS Primavera Sound
Olen aina kuvitellut Portugalin olevan jalkapallomaa henkeen ja vereen, mutta EM-kisoja näyttävän baarin löytäminen tuottaa yllättävän paljon päänvaivaa. Lounaan jälkeen vastaan tulee kuitenkin pieni kahvila, jonka seinällä roikkuvassa televisiossa näyttää pyörivän Albania-Sveitsi. Katselen pelin loppuun ja nautin pari olutta. Jennille ostan Coca-Colan ja laskun loppusummaksi tulee 3,4 €.
Ennen kuin palaamme asunnolle käymme vielä rannalla kävelemässä ja nauttimassa auringonpaisteesta. Lähimarketissa ei myyty jäätelöjä kuin kuuden kappaleen pakkauksissa ja syötyämme molemmat kaksi puikkoa, lahjoitamme ylijääneet rannalle matkalla olevalle lapsiperheelle. Jenni menee päiväunille ja minä katselen läppäriltä seuraavan ottelun EM-jalkapalloa. Sitten alkaakin olla taas aika lähteä kohti festivaalialuetta. Aurinko on juuri laskemassa mereen Fort of São Francisco do Queijon takana, kun saavumme perille.
Illan aloittaa loistava Battles, jonka hypnoottinen instrumentaalitykitys sopii olotilaan vallan mainiosti. Drive Like Jehu ei puolestaan valitettavasti lunasta odotuksia ja kenties tuo comeback olisi kannattanut suosiolla jättää tekemättä.
Unsane jyrää puolityhjässä teltassa yllättävän vakuuttavasti ja koko festivaalin kruunaa aina yhtä tyhjentävän suvereeni Shellac. Basisti Bob Weston käy ennen keikkaa jututtamassa meitä muutamia eturivissä seisoskelevia ja ihmettelee miksi paikalla on hänen mukaansa vain kolmekymmentä ihmistä. Soiton alkaessa väkeä on kuitenkin jo kiitettävästi.
Puoli kolmelta yöllä bussilla kohti majapaikkaa. Herätyskello soi puoli yhdeksältä ja on tullut aika päättää tämä Euroopan turnee ja lentää kotiin.
ihankartalla.fi 