EUROOPPA » BELGIA » Päiväkävelyllä Turnhoutin Begijnhofissa
Kello on neljä sunnuntai-iltapäivänä, kun pysähdymme Belgian pohjoisosista löytyvässä Turnhoutin kaupungissa katsastaaksemme Unescon maailmanperintöluetteloonkin kuuluvan Begijnhofin. Ja toki koirienkin täytyy jaloitella, sillä olemme lähteneet aamulla ajamaan Lyypekistä, jota ennen vietimme 30 tuntia autolautalla päästäksemme oman auton kanssa Suomesta Saksaan.
Turnhoutin Begijnhof ei suinkaan ole ainoa laatuaan, vaan vastaavia Begijnhofeja löytyy usean muun belgialaisen kaupungin lisäksi myös mm. Amsterdamista. Begijnhofit ovat olleet aikoinaan beguiinien eli katolisten naisten asuinpaikkoja. 1300-luvulta lähtien beguiinit asuivat tällaisissa ”kommuuneissa” ja harjoittivat hyväntekeväisyyttä.
Begijnhofit olivat siis ikään kuin eräänlaisia luostareita, joskaan beguiinit eivät vannoneet virallisia valoja ja olivat vapaita lähtemään mikäli niin halusivat. Toisaalta etenkin maaseudulla monen leskeksi jääneen naisen oli vaikea tulla toimeen ja heitä muutti kaupunkien Begijnhofeihin.
Astumme sisään Begijnhofin näyttävästä portista punatiilisten rakennusten reunustamalle vehreälle kadulle, jonka keskellä seisoo ristiinnaulitun kuvalla koristeltu monumentti. Hieman edempänä kynttilät valaisevat isoon kivenlohkareeseen kaiverettua pientä luolaa.
Käytännössä Begijnhof koostuukin punatiilisten rakennusten reunustamasta kadusta, jonka päässä on alueen kirkko. Kaikkialla on hiljaista ja vain kadun varteen pysäköidyt autot kertovat, että vielä edelleenkin täällä asuu ihmisiä, kun vanhoihin rakennuksiin on tehty asuntoja.
Kirkon liepeiltä löytyy Begijnhof-museo, jonne päästääkseen täytyisi normaalisti ostaa viiden euron hintainen lippu, mutta liekö sulkemisajankohta nyt jo niin lähellä vai onko kyseessä muuten erityinen päivä, sillä minulle vain viitataan oikea suunta kun pyörin aulassa epätietoisen näköisenä.
Museo on rakennettu vanhaan beguiiniasuntoon ja etenkin keittiössä näkymä onkin kuin suoraan vanhasta maalauksesta. Hämmästyttävää on myös tieto siitä, että Turnhoutin Begijnhofin viimeinen beguiini on kuollut niinkin myöhään kuin 2002.
Koska koirilla ei museoon ole asiaa, käymme vuorotellen kiertämässä tuon pienen historiapläyksen. Jennin ollessa sisällä katselemme koirien kanssa pihamaalla asustavia lampaita, joita käy tervehtimässä myös kaksi polkupyöräpoliisia.
Museokierroksen jälkeen on aika jatkaa matkaa, sillä olemme luvanneet olla perillä majapaikassamme lähellä Brysseliä seitsemältä ja perille on vielä reilusti toistasataa kilometriä. Kävelemme takaisin autolle toista reittiä nähdäksemme edes vilaukselta Brabantin herttuan linnan, jonka vallihaudan reunalla istuu paikallisia ukkoja kalastushommissa.
Aivan ongelmitta ei loppumatka suinkaan suju, sillä moottoritie Antwerpenin suuntaan on remontissa ja ensimmäinen yritys pikkuteitä pitkin johtaa meidät takaisin Turnhoutiin. Lopuksi käännyn vielä Brysselin kehätiellä väärän suuntaan ja kaupungin kiertämisen sijaan joudun ajamaan suoraan sen keskustan läpi perille Sint-Pieters-Leeuwiin.
ihankartalla.fi 