EUROOPPA » LUXEMBURG » Lauantai Luxemburgissa, maassa ja kaupungissa
Huomaan herättyäni, että näkökentästäni puuttuu osa, jokaisesta lauseesta kun tuntuu kadonneen viimeinen kirjain. Vilkaisen hotellihuoneemme ikkunasta parkkipaikalla seisovaa Hondaamme ja niin vain tuokin tuttu rekisterinumero on pykälää lyhyempi.

Hotel Le Chateletin aamiaispöydässä oireet kuitenkin katoavat, joten syötyämme otamme koirat hihnojen päähän ja jalkaudumme Luxemburgin pääkaupunkiin, jonne olemme eilen iltamyöhällä Belgiasta ajaneet.

Laskeudumme hotellin kulmilta alas Pétrusse-joen vartta myötäilevään puistoon ja alitamme valtavan Adolphe-sillan, joka on kuitenkin puolittain rakennustelineiden peitossa. Vanhan kivimuurin kupeesta löytyviä portaita pääsee kapuamaan Perustuslakiaukiolle.

Aukiolla joku pahainen kuitenkin lennättää dronea ja tätähän ei vanhemman koiramme psyyke tunnetusti kestä, joten jatkamme suosiolla kohti vanhaa kaupunkia. Ja eipä meillä rehellisesti ottaen liikaa aikaakaan ole, sillä yhdeltätoista illalla täytyy olla jo auton kanssa jonottamassa lautalle Travemünden satamassa Saksassa.

Pujottelemme Place Guillaume II -aukiolla lauantaimarkkinoiden kojujen välistä kohti Luxemburgin kenties tunnetuinta nähtävyyttä, vai pitäisikö sanoa näköalaa. Kyseessä on monessa yhteydessä ”Europan kauneimmaksi parvekkeeksi” mainittu Chemin de la Corniche -kävelykatu.

Matkalla ehdimme vielä Haikun kanssa poseerata lippukuvassa ja kun tuossa nyt sattuu samassa pihapiirissä suurherttuatar Charlotten patsas olemaan, niin ikuistuupa se sitten samalla vaivalla. Muutamaa vanhan kaupungin kapeaa kujaa myöhemmin avautuu eteemme kieltämättä upea näkymä.

Vanhan linnan vallin päällä kulkeva Chemin de la Corniche seurailee alhaalla virtaavaa Alzette jokea ja johtaa paikalle, jossa on aikaisemmin sijainnut Bockin linnoitus. Nyt paikalla on jäljellä enää rippeet yhdestä tornista, mutta raunioilta on yhtä kaikki hyvä näkymät. Lisäksi tuolla olisi mahdollisuus päästä hiippailemaan linnoituksen alla sijainneisiin tunneleihin, mutta koirien kanssa tuo ei liene paras ajatus.

Aikamme maisemia ihasteltuamme laskeudumme alas näköalakadulta ja ylitämme joen pistäytyäksemme nopeasti Grundin kaupunginosassa. Heti sillankupeessa näkyykin olevan Scott´s Pub, jonka terassille päätämme siirtyä tauolle.

Joen partaalla keikkuva terassi onkin oivallinen paikka hörpätä lasillinen Leffeä, siitäkin huolimatta että Belgia ehti jo jäädä taa. Jenni tilaa myös kaksi vettä tarkoituksenaan tarjota koirillekin juotavaa ja kohta pöytään tuodaan kaksi ilmeisesti paikan kalleinta design-vesipulloa.

Laskulta sitten tosiaan paljastuukin, että nuo vedet maksavat 9 euroa per pullo, joten siinäpä hyvä syy napata kyseiset putelit matkamuistoiksi. Tauon jälkeen kello alkaa olla sen verran paljon, että on aika kävellä keskustan halki takaisin hotellille ja nostaa kytkintä.

Aivan suoraan Saksaan ja satamaan ei tarkoitus ole kuitenkaan ajaa, sillä matkalle olemme suunnitelleet pysähdykset Luxemburgin amerikkalaiselle hautausmaalle sekä ainakin kuvista päätellen kirjaimellisesti kuvankauniille Schiessentümpel-vesiputoukselle.