AFRIKKA » MAROKKO » Ensikosketus Casablancaan
TAP Portugalin lento Lissabonin kautta kohti Casablancaa lähtee aamuseitsemältä ja edessä on paluu Afrikkaan maaliskuisen Namibian retken jälkeen. Neljän tunnin vaihtoajan aikana ostan kirjan kotiin unohtamani tilalle ja sitten körötellään potkurikoneella vajaan pari tuntia perille Marokkoon. Lennon aikana on pitänyt täyttää pienet maahantulokortit, mutta koska en ole ymmärtänyt lennon numeroa tuohon raapustaa, joudun passintarkastuksesta takaisin jonoon korjaamaan erheeni.

Casablancan lentokenttä sijaitsee melkoisen kaukana itse kaupungista, mutta onneksi tuon välin voi taittaa kätevästi junalla. Matka Casa Portin asemalle kestää nelisenkymmentä minuuttia ja maksaa 40 dirhamia eli nelisen euroa.

Tänään on alkanut ramadan ja myös Airbnb-vuokranantajamme muisti asiasta mainita ja kertoi, että valoisaan aikaan myös turistien olisi hyvä olla syömättä ja juomatta kaduilla ja muilla julkisilla paikoilla. Osa ravintoloista on kiinni, mutta aseman kahvilasta saamme mehut ja donitsit pahimpaan hätään.

Pieni taksi eli ”petit taxi” on kätevä tapa liikkua Casablancassa ja myös muualla Marokossa. Autojen väri vaihtelee kaupungeittain ja Casablancassa nuo ovat punaisia. Hinta tosin kannattaa sopia etukäteen tai varmistaa että mittari on päällä. Me emme näin tee ja päädymme maksamaan Airbnb-emännän viestin mukaan 25 dirhamin matkasta 55 dirhamia.

Perillä saamme avaimet rakennuksen ovimieheltä, joka käy myös esittelemässä meille siistin ja yllättävän tilavan asuntomme. Kysyn samalla tien ruokakauppaan ja lähin löytyykin kuulemma ihan kulman takaa Twin Center -tornien sisältämässä kauppakeskuksesta.

Koetan hetken aikaa selvitellä netistä, mitkä mahtavat olla mahdollisuudet löytää näin ramadanin aikaan kesäloman ensimmäinen olut, mutta ilmeisesti moni kauppaketju on jo muutenkin luopunut alkoholin myynnistä. Ja kun matkatavarat asunnolle jätettyämme lähdemme hakemaan jääkaappin täytettä, käy ilmi että näin on tehnyt myös lähimarkettimme.

Kauppareissulla huomaamme kotikadullamme Twin Face -nimisen ravintolan, jonne päätämme lähteä illalliselle, kunhan olemme vieneet ostokset asunnolle. Aurinko on juuri laskenut ja ramadanin ensimmäisen illan kunniaksi paikalla on tarjolla ainoastaan runsas juhlabuffet, josta moni päivän paastonnut marokkolainen onkin jo ehtinyt paikalle nauttimaan.

Emmimme hetken, mutta päätämme sitten kuitenkin jäädä paikalle. Ruokaa kun on monenlaista ja pitäähän sitä nyt herkutella paikallisten tapaan. Alkoholia tuolla ei luonnollisestikaan tarjolla, joten tyydyn juhlistamaan 50. käytyä maatani hörppäämällä maittavan aterian päätteeksi pari kupillista yrttiteetä.

Ensivaikutelma Casablancasta on melko kaoottinen, vaikka eipä paikkaa ole tullut vielä paljon taksin ikkunaa lähempää nähtyä. Mutta vaikkapa Namibiaan verrattuna kaupungin vilinää on huomattavasti enemmän, eikä tuo toisaalta mikään ihme ole, kun kaupungissa on nelisen miljoonaa asukasta. Namibiassahan koko maassa on noin kaksi ja puoli.

Kun sitä on noussut puoli viideltä aamulla omasta sängystään Suomessa, alkaa iltakymmeneltä takki olla aika tyhjä. Huomenna on kuitenkin tarkoitus tutustua Casablancaan tarkemmin.