EUROOPPA » ESPANJA » Barcelona ja Primavera Sound 2017, päivä 2
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta kun puolenpäivän jälkeen avaan Airbnb-huoneemme verhot. Haukkaamme hieman aamiaista sängyn laidalla ja lähdemme sitten kuluttamaan aikaa kaupungille ennen toista festaripäivää.

Ajamme metrolla keskustaan ja Jennin käydessä parissa kenkäkaupassa nojailen jalkakäytävällä seinään, nautin auringosta ja ihmettelen turistien vastaisia tarroja, joita näin eilen myös Park Güellin lähistöllä. Ja kun asiaa tarkemmin ajattelen, muistan lukeneeni jonkin ryhmittymän juuri taannoin hyökänneen myös turisteille tarkoitetun kaupunkikierrosbussin kimppuun puhkoen siitä ainakin renkaat.

Kulman takaa paljastuvan La Ramblan hälinä alkaa nopeasti ahdistaa ja siirrymme parin korttelin päästä hiljaisemmille sivukaduille. Santa Maria del Pi -kirkon kahdeksankulmaisen kellotornin juurelta löydämme hiljaisen aukion, jonka terasseilla on sopivasti yksi pöytä vapaana.

Istumme alas ja eteemme kannetuista ruokalistoista päätellen olemme välimerellisen ravintolan asiakkaita, vieri viereen ahdetuista pöydistä kun on vaikea päätellä mikä edustaa minkäkin ravintolan terassia. Jenni tilaa espanjalaisen keittiön taidonnäytettä, mustaa paellaa merenelävillä ja itse tyydyn burritoannokseen.

Lounaan jälkeen harhailemme hetken aikaa Barcelonan vanhan kaupungin sydämessä sijaitsevan El Gòticin eli ns. goottilaiskorttelin kapeilla kujilla, joita reunustavat keskiaikaiset rakennukset. Ohitamme myös Barcelonan katedraalin, mutta mielestäni yksi kirkko per kaupunki saa riittää ja tuo aika varattakoon Sagrada Familialle.

Pian vastassa onkin meri ja istahdamme rantakadun varrelle syömään jäätelöannokset. Ja toisaalta kun sitä nyt lomalla ollaan, terassille asti on selvitty ja aurinko paistaa, niin tilaanpa sitten vielä jäätelön päälle jälkiruoaksi oluen. Paikan iso olut on näemmä litran kannu, mutta vakuuttelen tarjoilijalle pärjääväni puolikkaallakin. Kuten yleensä niin monessa paikassa ulkomailla, siideri loistaa poissaolollaan tämänkin paikan listalla ja Jennin valinta onkin Aperol Spritz.

Aikataulun mukaan ensimmäiset mielenkiintoiset artistit esiintyvät tänään jo alkuillasta, joten hetken aikaa rantakadun vilinää juomien takaa katseltuamme on aika suunnata majapaikan kautta Primavera Soundin festivaalihumuun. Ennen alueelle lähtöä varaan eilisestä hukkareissusta viisastuneena meille vielä netistä liput huomiselle Sagrada Familiaan ja sunnuntaille Park Güelliin.

Seuraamme aluksi tovin japanilais-amerikkalaisen lauluja-lauluntekijä Mitskin keikkaa, jonka Bury Me at Makeout Creek -levyyn tykästyin kun festivaalin itselle tuntemattomia esiintyjä kävin etukäteen Spotifyn avulla läpi.

Viereisellä lavalla aloittaa kuitenkin itselleni se festivaalien tärkein bändi eli Shellac, joten siirrymme hyvissä ajoin sinne odottelemaan. Lava osoittautuu todella pieneksi, mutta pääsemme silti kävelemään aivan eturiviin, mikäs sen parempaa. Keikka on toki erinomainen, kuten aina.

Shellacin rymistelyn jälkeen nappaamme pienestä kojusta hampurilaiset mukaan ja siirrymme Primavera-lavan edustalla olevaan rinteeseen istuskelemaan. Tuosta kun näkee vallan mainiosti myös juuri alkavan Descendentsin keikan. Eipä tuota ihan heti uskoisi jo 70-luvulla perustetuksi punk-bändiksi, sen verran energistä on meno. Ja vaikka Good Good Things jääkin soittamatta, niin varsinainen hyvänmielen keikkahan tuo kaikkiaan on.

Swansin nykykokoonpanon jäähyväiskiertueen shamanistista tuuttausta kuuntelemme noin tunnin eli parin kolmen biisin verran, kunnes päätämme lähteä hakemaan ruokaa ja juomaa. Illan päätteeksi tarjolla on räppiä, päälavalla kun esiintyy Run the Jewels ja Ray Ban -lavalla Sleaford Mods, joka on valintamme eikä lainkaan hassumpi sellainen. Yllättävän mukaansatempaavaa voi noinkin minimalistinen ilmaisu olla.

Metrot kulkevat perjantain ja lauantain välisenä yönä kahteen ja lähin asema on käytännössä aivan alueen ulkopuolella, joten ehdimme sopivasti viimeisen vuoroon kyytiin ja ajamme majapaikkaan nukkumaan.