Osh, kaupunki vuoren juurella

AASIA » KIRGISIA » Osh, kaupunki vuoren juurella

Eco Housen aamainen on katettu yhdeksältä vehreälle sisäpihalle ja syötyämme lähdemme ensi töiksemme lähipankkiin vaihtamaan rahaa, sillä pankkiautomaatista ei tullut eilen nostettua someja kuin pahimpaan hätään. Eroonhan näistä rahavyössä hikoilevista dollareista on ensin päästävä.

13-7 kirgisia osh lapset
Lapsosia Oshin kadulla.

Kadun toiselta puolen löytyy myös Aviakassa, jonne suuntaamme tiedustelemaan lentolippuja Kirgisian pääkaupunkiin Biškekiin, jonne meidän on tarkoitus jatkaa huomenna.

13-7 kirgisia osh basaari
Kalpak-ostoksilla Oshin basaarissa.

Vaihtoehtoina on joko 10 tunnin automatka vuorten yli tai vajaa tunnin lento EU:n mustalla listalla olevalla paikallisella lentoyhtiö, mutta vaihtoehtoja punnittuamme päädymme ajallisesti lyhyempään jännään, etenkin kun autokyydin saisi noin 30 dollarilla ja lentolipun parhaimmillaan samaan hintaan. Näin päivää ennen ostettuna joudumme pulittamaan omista lentolipuistamme hieman vajaat 50 dollaria.

13-7 kirgisia osh suleiman too museum
Sulaiman-Too ei jää Oshissa huomaamatta.

Kävely kaupungilla osoittaa Oshin melko vaatimattomaksi paikaksi, etenkin Uzbekistanin monumentaalisten rakennusövereiden jälkeen. Harhailemme aikamme basaarin ahtailla kujilla, jotta Peltsi voisi vaihtaa pois ylijääneet Tadžikistan somonit, mutta tyypillisesti minkäänlaista rahanvaihtopistettä ei tiellemme osu silloin kun tarvitsisi. Sen sijaan ostamme noin euron hintaiset kalpak-hatut, joita etenkin vanhoilla kirgiisimiehillä näyttää olevan hyvinkin ahkerassa käytössä.

13-7 kirgisia osh jurtta
Kolmikerroksinen jurtta Sulaiman-Toon juurella.

Oshin ehdoton vetonaula on kaupungin ylle kohoava Sulaiman-Too vuori, joka on paitsi muinainen pyhä vuori ja silkkitien puolivälin etappi, myös ainoa Unescon maailmanperintökohde, joka sijaitsee kokonaan Kirgisiassa. Vielä keskellä päivää emme vuorelle lähde kuitenkaan kiipimään, vaikka lämpötila onkin viime päiviin nähden vaatimattomat 28 °C. Sen sijaan vetäydymme kaupunkikierroksen jälkeen hotellille viettämään pientä päiväsiestaa.

13-7 kirgisia osh suleiman too boy
Paikallisia ei huimaa Sulaiman-Toon huipulla.

Taivas on ehtinyt peittyä sateella uhkaavista pilvistä kävellessämme Oshin pääkatua takaisin Sulaiman-Toolle. Alle euron pääsymaksua vastaan pääsemme kapuamaan noin vartin verran portaita ylhäällä odottavalle näköalatasanteelle, joka on helppo erottaa kauempaakin tuulessa liehuvasta Kirgisian lipusta. Istahdan hetkeksi penkille ja samassa paikallinen matkaopas alkaa kertoa minulle hevosvaellustarjonnastaan ja valittelen kiireistä aikatauluamme.

13-7 kirgisia osh liukumaki
Sulaiman-Toon ”pyhä liukumäki”.

Kokeilemme myös liukua pitkin pyhää kiveä, tämän kun pitäisi auttaa selkävaivoihin. Toisen tarinan mukaan naisten pitää liukua tuo matka tietty määrä kertoja synnyttäkseen vahvoja lapsia. Lähdemme sitten laskeutumaan vuorelta pitkin sen toista puolta, josta löytyykin huomattavasti loivempi polku.

13-7 kirgisia osh luola
Näkymä Sulaiman-Toolla sijaitsevan luolan suulta.

Matkalla kipuamme myös jyrkkää kivikkoista rinnettä yhteen Sulaiman-Toon luolista, joka on valitettavasti muinaisten kalliomaalausten (joita paikalla siis pitäisi olla) sijaan täynnä lähinnä tägejä ja roskaa. Museoon emme vaivaudu, sillä lukemani perusteella tuo ei oikeastaan maksa vaivaa.

13-7 kirgisia osh suleiman too-museum
Museo vuorella.

Alas Sulaiman-Toolta päästyämme ohitamme samannimisen moskeijan ja lähdemme suuntaamaan kohti illallispaikaksi valikoitunutta Izyum-ravintolaa. Maps.me tarjoilee oikoreittiä asuinalueen läpi ja kohta olemmekin kapealla kujalla, jolla vastaan astelee punertavasilmäinen uzbekki, joka varoittelee meitä seudusta lähinnä venäjäksi.

13-7 kirgisia osh suleiman mosque
Sulaiman-Toon moskeija.

Ymmärrämme kuitenkin vain sanan ”criminals” ja miehen tekemän puukotuseleen. Hän kuitenkin tarjoutuu opastamaan meidät pääkadulle ja ymmärrän toki, ettei ihan hyvää hyvyyttään. Alue sinänsä vaikuttaa ihan turvalliselta, lapset pelaavat palloa kadulla ja työmiehet paiskovat hommia rakennuksella. Lähellä pääkatua ostan ”turvamiehellemme” pienen tupakka-askin palkkioksi ja jatkamme omin neuvoinemme kohti ravintolaa.

13-7 kirgisia osh suleiman too
Vuori on valloitettu, matka voi jatkua.

Kaupungintalon edustalla olevalla aukiolla ohitamme jälleen yhden Lenin-patsaan ennen kuin olemme perillä typötyhjässä ravintolassa. Paikka on kuitenkin todella tyylikäs ja listalla on vaihtoehtoja mistä valita.

13-7 kirgisia osh izyum
Illallinen Izyumin tapaan.

Isoon nälkään tulee tilattua sekä alkukeitto että lammasta lohkoperunoilla sekä pari tuoppia yllättävän hyvää paikallista olutta. Lammas on Peltsin mielestä perinteistä ”villasukkalammasta”, mutta ei sentään ”moottorisahalammasta”, termi, jonka opin aikaisemmin Uzbekistanissa. Simo kun kehotti minua jättämään samsan väliin rekkamiesten kahvilassa, sillä täytteenä saattoi olla lähes kokonaisena pilkottua lammasta.

13-7 kirgisia osh tikki
Miehemme maailmalla.

Ruoan jälkeen marketista parit oluet matkaan ja hotellille laittamaan huomista varten kamat kasaan ja illan tikit kohdilleen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s