AASIA » KAZAKSTAN » Kylpyjä ja kumissia Almatyssa
Yöjunamme Astanaan lähtee vasta viiden jälkeen iltapäivällä, joten päätämme juhlistaa Peltsin syntymäpäivää käväisemällä paikallisessa kylpylässä hakemassa muutamat uudet saunat listalle, meillä molemmilla kun on listattuna kaikki saunat, joissa on tullut ikinä saunottua.
Metrossa huomaamme, että eilen fiksuina etukäteen ostamamme poletit eivät käy maksuvälineeksi enää tänään, sillä Almatyn metron poletit ovat näemmä päiväkohtaisia. No, eivätpä nuo maksa kuin 20 senttiä kpl, joten kassalta uudet mukaan ja kohti Zhibek Zholyn asemaa.
Koska aikaa on, käymme ensi alkuun kävelemässä läpi läheisen Panfilovin puiston, joka taitaakin olla Almatyn puistoista se tunnetuin. Paikalta löytyy nimittäin sekä useita sotamuistomerkkejä että Zenkovin puukatedraali, jonka rakentamisessa ei ole käytetty lainkaan nauloja, ei ainakaan metallisia.
Arasan Baths -kylpylä on käytännössä ihan puiston vieressä ja suuntammekin seuraavaksi sinne. 2 tunnin kylpyvuoro ilman sen kummempia lisäpalveluita maksaa 1900 tengeä eli noin vitosen. Myyjä kertoo, että laitoksessa on erikseen miesten ja naisten osastot ja kauppaa meille vuokralle liinoja joihin kääriytyä, sillä saunoissa ollaan muutoin alasti. Kerromme suomalaisina tuntevamme kuvion ja jätämme liinat vuokraamatta.
Kierrämme kaikki avoinna olevat saunat ja aloitamme ”suomalaisesta”, jossa kaksi sähkökiuasta hohkaa kuivassa huoneessa, löylyn heittäminen kun tuossa saunassa on kiellettyä. Venäläisessä saunassa sen sijaan löylymestari huitoo pitkävartisen kauhansa kanssa oikein olan takaa ja kuivat vihdat viuhuvat. Löydämme myös muutaman höyrysaunan sekä uima-altaan, johon paikallisten esimerkkiä noudattaen hyppäämme munasiltaan.
Puolentoista tunnin hikoilun jälkeen maistuu puolentoista litran vissy ja sitten onkin aika lähteä kämpälle pakkaamaan kamoja. Matkalla löydän kaupasta vihdoin kumissia, eli hevosenmaidosta tehtyä mietoa alkoholijuomaa. Täytyyhän tuota maistaa, mutta loppupullo jää kyllä Daniilin jääkaappiin jo ihan siitä syystä (köh, köh) että tuota herkkua on viileässä säilytettävä.
Rinkat selkään ja metrolla niin lähelle Almaty 2 -rautatieasemaa kuin mahdollista. Perillä odottavatkin tutut turvatarkastukset ja sitten pääsemme kiipeämään espanjalaisen Talgo-junan kyytiin. Liput olen ostanut etukäteen netistä jo Suomessa ja hyvä niin, sillä täyteen tuo näyttää tulevan. Noin 1000 km matka Astanaan tulee kestämään 13,5 tuntia ja hintaa lipulle tuli nelisenkymmentä euroa.
Neljän hengen koppiin tulee kanssamme pari paikallista. Toinen heistä osoittautuu entiseksi hevidiggariksi ja nykyiseksi lääkäriksi, ainakin tämän verran hänen venäjästään ymmärrän. Konduktööri käy kahdeksalta avaamassa vuoteet ja molemmat matkakumppanimme käyvät nukkumaan. Me päätämme sen sijaan lyödä vielä hetken hytissä korttia, käytyämme ensin toteamassa että ravintolavaunussa ei tilaa ole.
ihankartalla.fi 