AASIA » JORDANIA » Löhölauantai Aqabassa
Aamun ensimmäinen ikkunoita helisyttävä rukouskutsu säpsäyttää minut hereille vielä pimeän aikaan. Kun avaan uudelleen silmäni, onkin kello jo puoli kymmenen ja verhojen takana paistaa Aqaban aurinko.
Lähdemme ulkosalle etsimään aamiaispaikkaa ja ohitettuamme Sharif Hussein bin Ali -moskeijan, meidät suorastaan napataan kadulta pienen kahvilan terassille. Eilinen oli reissumme toistaiseksi ainoa hummukseton päivä, joten päätämme tänään korjata erheen heti kättelyssä ja tilaamme erinomaiseksi osoittautuvaa hummusta, kanashawarmat ja minttusitruunamehua.
Aqaba ei suoranaisesti ole tunnettu nähtävyyksistään, sillä sellaisia ei juurikaan ole. Pääasialliset aktiviteetit kaupungissa liittyvätkin mereen ja sen rannalla löhöilyyn. Kun takana on viikon kiertely Jordaniassa, on meilläkin tavoitteena viettää tämä päivä rannalla ja altailla.
Koska Airbnb-asunnossamme ei ole uima-allasta saati rantaa ja kaupungin yleinen ranta ei ole välttämättä se houkuttelevin vaihtoehto ainakaan naispuolisille turisteille, on määränpäämme InterContinental Aqaba. Tuon hotellin yksityisrannalle ja allasosastolle kun voi ostaa päivälipun myös, vaikka ei hotellissa asuisikaan.
Ennen kuin heitämme löhöilyvaihteen kunnolla silmään haluan kuitenkin käydä katsastamassa rantakadun varrelta löytyvät nähtävyydet, kaksi niistä kolmesta joista opaskirjasta olen maininnan löytänyt. 1500-luvulta peräisin oleva Aqaban linnoitus osoittautuu kuitenkin suljetuksi, eikä aikoinaan maailman korkeimmaksi kruunatussa valtavassa lipputangossakaan enää liehu lippua sen menetettyä statuksensa vieläkin pidemmille kilpakumppaneilleen.
Aurinko paahtaa polttavan kuumana ja vaikka hotellille on matkaa vain pari kilometriä, on härmäläisten otettava taksi alle. Kerrottuani haluavamme InterContinental-hotellille ilmoittaa kuski hinnaksi 5 dinaaria. Totean maksavani kaksi ja kuski nyökkää hyväksyvästi.
Lyhyen siirtymän ajan turbaanipäinen kuski vilkuileekin sitten peilistä hieman hämillään hikipisaroista kimaltelevia irvisteleviä kasvojamme ja koettaa säätää kaiken mahdollisen tuuletuksen kohti takapenkkiä.
InterContinentalin ranta-alueen ja yksityisrannan käyttö maksaa ulkopuolisille kohtalaisen suolaiset 35 dinaaria, mutta toisaalta puitteet ovat kyllä varsin otolliset tehdä ei oikeastaan yhtään mitään. Hintaan sisältyy allaspyyhkeiden lisäksi jääpaloilla täytetty kylmälaukku ja kaksi vesipulloa.
Paikka ei ole yllätykseksemme mitenkään ruuhkainen eikä meno ole muutenkaan liian villiä. Ja toki rannalta löytyy myös pieni baari, josta haemme vuorotellen kylmää olutta ja mangopirtelöä.
Päivä kuluukin varsin rennosti kirjaa lueskellen, uima-altaassa pulahdellen, porealtaassa lilluen ja Punaisenmeren aalloissa vilvoitellessa. Jossain vaiheessa jopa torkahdan hetkeksi kirjani alle.
Hieman ennen auringonlaskua lähdemme kävelemään takaisin kaupunkiin ja ohitamme sen kolmannen Lonely Planetista löytämäni ”nähtävyyden”. Ayla osoittautuu sataman ja hotellialueen väliin jääväksi pieneksi kentäksi, jolla on muutamia muinaisen sataman hyvinkin vaatimattomia raunioita.
Illallispaikaksi valikoituu Ali Baba, joka on paitsi mainittu Lonely Planetissa myös sopivasti kävelyreittimme varrella. Läheskään kaikissa Aqaban ravintoloissa ei tarjoilla alkoholia, mutta tästä paikassa sitä saa jopa ramadanin aikaan.
Istahdamme miltei täydelle terassille, jolla istuu myös monia muita turisteja ja tilaamme mereneläviä sisältävät fish basket -annokset sekä jordanialaista valkoviiniä. Hintatasoltaan Ali Baba on jonkin verran eilistä paikkaa kalliimpi ja ehkä ruokakin oli eilen hieman parempaa.
Kotimatkalla ostamme pienestä marketista aamiaistarpeita ja sen naapurissa sijaitsevasta viinakaupasta paikallista arak-anisviinaa ja pari jordanialaista pienpanimo-olutta. Perillä Airbnb-kämpällä napsautan ilmastoinnin päälle, avaan oluen ja istahdan sohvalle valmistautumaan henkisesti jo huomiseen kotiinpaluuseen.
ihankartalla.fi 